Kannanotto: Keski-Suomen hyvinvointialueen omaishoidon toimintaohjeeseen ja
myöntämisen perusteisiin 1.X.2025 alkaen

Asia: Omaishoitajaliitto ja Keski-Suomen alueen omaishoitajayhdistykset ovat huolissaan
Keski-Suomen omaishoidon myöntämisen perusteiden kiristymisestä.
Omaishoidon tuen piiriin tulee pääsemään entistä vähemmän sitovissa tilanteissa olevia
omaishoitoperheitä ja ennen tukea saaneet jäävät ilman tukea. Jo aiemmin alemmassa
palkkioluokassa omaishoidon myöntämisen perusteet ovat olleet verrattain tiukat. On
huomioitava, että hoivan tarve edelleen kasvaa samalla kun hoidon ammattihenkilöistä on
pulaa.

Omaishoidon tuesta säästäminen luo painetta raskaampiin palveluihin
Omaishoidon tukeen kuuluu palkkion lisäksi myös omaishoitoperheen kannalta tärkeät
palvelut, kuten vapaapäivät, hyvinvointi- ja terveystarkastukset sekä valmennus. Liitto ja
yhdistykset näkevät riskinä sen, että omaishoitoperheet eivät saa näitä palveluita sitoviin
tilanteisiinsa ja omaishoitajat uupuvat tehtäväänsä. Tällöin perheet tarvitsevat raskaampia
palveluita omaishoitotilanteidensa tueksi.

Hyvinvointialueen mukaan ”omaishoidon tuen kielteisistä päätöksistä on aiheutunut
marginaalista kasvua avopalvelujen kysyntään ; omaishoidossa olevilla usein käytössä muita
palveluita maksetun tuen lisäksi ”. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että
omaisten on havaittu hillitsevän julkisten palveluiden kuluja.

Tutkimusten mukaan omaishoito korvaa kotihoitoa, palveluasumista ja terveydenhuollon
hoitojaksoja. Samalla se pienentää laitoshoitoon joutumisen todennäköisyyttä ja vähentää
sairaalapäiviä. Tulosten perusteella omaisten hoitohalukkuutta tulisi lisätä erilaisin
kannustimin (Kehusmaa 2014). Lyhytaikainen säästö omaishoidon tuesta voi pidemmällä
tähtäimellä nostaa kustannuksia moninkertaisena takaisin.

Omaishoitajan kuormittuminen lisää myös hoidettavan läheisen riskiä joutua laitoshoitoon ja
esimerkiksi perheelle suunnatut tukipalvelut laskevat tätä riskiä (Kehusmaa 2014).
Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksien kautta kuormitus voi usein nousta esille,
joten niiden toteutumista pidämme erityisen tärkeänä. Myöntämisen perusteissa
omaishoitaja pääsee tarkastukseen kahden vuoden välein. Pyydämme lisäämään tähän ”ja
tarvittaessa”.

Omaishoidon tuen palkkion ollessa pieni hoitotehtävän vaativuuden ja sitovuuden huomioon
ottaen, liiton ja yhdistysten näkemyksen mukaisesti palkkion alentaminen tulisi muuttaa niin,
että vasta runsaampien palveluiden käytöstä alennettaisiin palkkiota.


Omaishoitajien vapaat saavutettaviksi ja yhdenvertaisiksi

Uusissa perusteissa palvelusetelillä ei voi ostaa virkistysvapaita, vaan palvelu järjestetään
hyvinvointialueen omana tuotantona. Hyvinvointialueen oman tuotannon tulee vastata
omaishoitoperheiden tarpeisiin Sote-järjestämislain mukaisesti ”Hyvinvointialueella on
oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto”.

Liitto ja yhdistykset pyytävät myös huomioimaan vapaiden pitämisen alueellisen
yhdenvertaisuuden, sillä esimerkiksi reunakunnissa vapaiden sijaishoitopaikkoja on
rajallisesti tai ei lainkaan. Myös sijaishoitopaikan tarkoituksenmukaisuus tulee ottaa lain
(Laki omaishoidon tuesta) mukaan huomioon (esim. ikääntyneet, työikäiset, lapset).

Lisäksi harkinnanvaraisia vapaita ja virkistysvapaita tulisi myöntää myös ensimmäisessä
palkkioluokassa oleville omaishoitajille, sillä hyvinvointialueen myöntämisperusteiden
mukaan kyseisessä luokassa ”Hoitotyö on vaativaa ja fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta ja
sitoo hoitajaa merkittävästi.”.

Liitto ja yhdistykset pyytävät huomioimaan ne sitovassa ja raskaassa olevat
omaishoitoperheet, jotka eivät täytä tuen myöntämisen perusteita tai eivät halua hakea
omaishoidon tukea. Myös nämä omaishoitoperheet tarvitsevat vapaata Sosiaalihuoltolain
mukaisesti.


Toimintakykymittarit arvioinnin tukena

Hyvinvointialueen mukaan ”Arvioinneissa painopisteenä RAI –arviointi”. Liitto ja yhdistykset
muistuttavat, että toimintakykymittarit ovat hyviä työkaluja arvioinnin tukena, mutta niiden
perusteella ei päätöstä tulisi tehdä. Omaishoitaja toimii omaishoitotilanteensa
asiantuntijana ja hänen arvionsa on keskeisintä päätöksenteossa.

Hyviä muutoksia uusissa perusteissa

Myöntämisen perusteisiin on tehty myös hyviä muutoksia. Esimerkiksi vapaan
mahdollisuuksia harkinnanvaraisissa vapaissa on laajennettu koskemaan myös sijaishoitoa.
Lisäksi työikäisille kohdennettu arviointi on hyvä kehityssuunta. Uusissa perusteissa on
huomioitu myös etäohjaus.

Perusteista on poistettu lakisääteisten vapaiden järjestämisen kohtuullisen matkan määrä
(50 km). Tätä liitto ja yhdistykset pitävät hyvänä asiana, jos tämä tarkoittaa sitä, että
sijaishoitopaikka on entistä lähempänä omaishoitoperhettä.

Kustannukset tulee korvata perheelle, jos sijaishoitopaikka sijaitsee kauempana.
Hyvinvointialueen ei tulisi saada perusteetonta etua omaishoitoperheen kustannuksella, jos
sillä ei ole tarjota kohtuullisen matkan päästä sijaishoitopaikkaa.

Liitto ja yhdistykset painottavat, että kun hyvinvointialue panostaa läheis- ja omaishoitoon
riittävästi, yhä useampi pystyy auttamaan, tukemaan ja ottamaan huolenpitovastuuta.
Kannustimia omaishoitovastuun ottamiseen tulee luoda enemmän.

Jämsän Seudun Omaishoitajat ry, Helena Salminen, puheenjohtaja
Keski-Suomen Omaishoitajat ry, Saku Kaistinen, puheenjohtaja
Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry, Eila Naukkarinen, puheenjohtaja
Omaishoitajaliitto ry, Kukka-Maaria Maunula, aluevastaava
Ääneseudun Omaishoitajat ry, Sinikka Rautiainen, puheenjohtaja


Lisätietoa:
Kukka-Maaria Maunula, Omaishoitajaliitto, puh. 020 7806 588, sp. kukka
maaria.maunula@omaishoitajat.fi


Lähteet:
Kehusmaa, Sari. 2014. Hoidon menoja hillitsemässä. Väitöskirja, Tampereen yliopisto
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021
Laki omaishoidon tuesta 937/2005
Omaishoidon tuki myöntämisperusteiden muutokset 1.X.2025 – diaesitys (Hyvinvointialue)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014