Yli 700 000 suomalaista huolehtii läheisistään oman työnsä ohella. Läheisiään auttaa yhteensä noin miljoona suomalaista, joista pääasiallisessa auttamisvastuussa on 350 000 henkilöä. Kunnan kanssa sopimuksen tehneitä sopimusomaishoitajia on lähes 50 000, joista noin 21 000 ovat työikäisiä, alle 65-vuotiaita henkilöitä. Valtaosa omaishoitajista on ilman omaishoidon tuen sopimusta ja julkisen sektorin tukea. Työntekijöistä on saatavilla tietoa, että 100 000 palkansaajaa osallistuu hoivatyöhön lähes päivittäin sekä sopimusperusteisesti että ilman sopimusta. Tiedot perustuvat Omaishoitajaliiton lukuihin.
Keski-Suomen hyvinvointialueella omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä oli vuonna 2022 yhteensä 2634 ja vuonna 2023 yhteensä 2697 (Sotkanet-tietokanta).
Monet omaishoitajat tekevät omaishoitotyötä ilman virallista omaishoitosopimusta, sillä omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ovat liian tiukat. Onkin tärkeää pohtia keinoja tukea myös niitä omaishoitajia, jotka eivät saa omaishoidon tukea, mutta tarjoavat kuitenkin säännöllisesti apua läheisilleen arjen eri tilanteissa. Omaishoito tulisi tunnistaa laajemmaksi ilmiöksi kuin sopimusomaishoito, ja tukimuotoja tulisi kohdentaa myös niille omaishoitajille, joilla ei ole virallista omaishoitosopimusta.
Alueellinen yhdenvertaisuus ei tällä hetkellä toteudu, sillä maakunnan eri alueilla tarjottavat palvelut läheisen hoidon toteuttamiseksi eivät aina vastaa omaishoitoperheiden todellisia tarpeita. Omaishoitajan vapaapäivien ajankohtiin ei aina ole mahdollista vaikuttaa riittävästi. On tarpeen kehittää monipuolisempia tapoja vapaiden järjestämiseksi, jotta erilaisiin omaishoitotilanteisiin löydetään aidosti sopivia ratkaisuja. En ehkä ole samaa mieltä, onko omaishoitajan vapaita tuuraavalle henkilölle kuukausittain maksettava palkkio hyvä ratkaisu, riippumatta siitä, pidetäänkö vapaita vai ei. Aiemmassa järjestelmässä oli mahdollista sopia vapaista erikseen ja vain pidetyistä vapaista maksettiin korvaus. Tämä nykyinen malli toki tuo joustavuutta, koska byrokratian rooli vähenee verrattuna siihen, että jokaisesta vapaasta tehtäisiin erillinen sopimus. Tällöin hyvinvointialueen kassavaroja kuluu kuitenkin jatkuvasti, vaikka vapaita ei käytettäisikään.
Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista eli STEA-avustuksista vuodelle 2025. Avustuksia jaetaan tänä vuonna yhteensä n. 304 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 avustusten määrä laskee jo 278 miljoonaan ja vuonna 2027 avustuksia myönnetään 252 miljoonaa – kolmannes vähemmän kuin tänä vuonna. (Luvut ovat STEA:n sivuilta)
Kolmannen sektorin toimijoiden, kuten esim. Keski-Suomen Omaishoitajat ry:n, olisi tärkeää tavoittaa epävirallisia omaishoitajia, jotka saattavat olla vailla tukijärjestelmiä. Tehokas tapa tavoittaa heidät on verkostoituminen muiden järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja hyvinvointialueen kanssa sekä monipuolinen viestintä ja toiminta. Tämä vaatii resursseja ja työntekijöitä, joten rahoituksen merkitys on suuri.
